Vanhan savusaunan kunnostus, 1996
Rotilan tila, Liperi

1700-luvulta periytyvää, maailman vanhinta yhä käytössä olevaa savusaunaa kunnostettaessa haasteena oli paitsi rakennuksen fyysinen pelastaminen myös sen hengen ja löylyn säilyttäminen.
Sauna oli päässyt hyvin huonoon kuntoon. Se oli painunut kosteahkoon maastoon, ja maata ja yläpohjan täytettä vasten olevat hirret olivat pitkälti lahonneet. Perinpohjaisessa korjauksessa huomattava osa rakennuksen seinähirsistä vaihdettiin ja vesikatto rakenteineen uusittiin. Työmaa oli sähkötön; Livadyn kirvesmiehet tekivät korjauksen käsikäyttöisillä työkaluilla ja paljolti samoilla menetelmillä, joilla sauna aikoinaan oli rakennettu.
Livadyn kunnostama Rotilan savusauna esiteltiin FURO & SAUNA -näyttelyssä Tokiossa 1997 ja Jyväskylässä 1998. (Furo & Sauna –näyttelyjulkaisu, Helsinki, 1997, päätoim. Esa Laaksonen)

Sahlamin kartanon navetan inventointi

Salahmin kartanon navetan (1858) rakennushistoriallinen selvitys ja kunnostussuunnitelma, 1998
Vieremä

Yläsavon suurimman kivinavetan rakennushistoriallinen selvitys ja kunnostussuunnitelma laadittiin yhteistyössä arkkitehti Olli Helasvuon kanssa. Työn rahoitti Pohjois-Savon ympäristökeskus. Sen tarkoituksena oli sekä kartoittaa navetan kunto ja laatia kunnostusohjeet että selvittää navetan eri osien vaiheita ja merkitystä kokonaisuudelle. Jatkosuunnittelulle ja kunnostustyön toteuttajille pyrittiin antamaan mahdollisimman selkeät ja laajat tiedot.

Malkakaton tekoa opiskelijaleirillä

Perinteisten puurakenteiden kunnostus- ja tutkimusleirit, 1994-2005

Livady on järjestänyt Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiopiskelijoille leirejä vuodesta 1994. Vuodesta 2002 leirit on järjestetty yhteistyössä arkkitehti Netta Böökin ja arkkitehti Katja Savolaisen kanssa TKK:n kursseina.
Etsimme – opiskelijoiden ja oman mielenkiintomme maksimoimiseksi – rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisia rakennuskokonaisuuksia. Korjauskohteina on ollut malka- ja pärekattoja sekä pienehköjä hirsikorjauksia. Lisäksi on opeteltu särentäaidan panoa.
Korjauksissa noudatetaan tarkasti esitutkimuksissa ilmenneitä, perinteisiä rakennusmenetelmiä ja –työtapoja. Leireillä dokumentoimme työn kohteina olevat rakennukset, rakenteet ja niiden purkamisen ja korjauksen vaiheet piirtäen, valokuvaten ja kirjoittaen.

Empireasuinrakennus Kruunuhaassa

Puinen empireajan asuinrakennus Kruununhaassa, 2000
Pohjoisranta 12, Helsinki

Vuonna 1839 rakennettu piharakennus kuuluu Kaupungin museon aloitteesta asemakaavassa suojeltujen puurakennusten harvenneeseen joukkoon.
Pahoin vaurioitunut talo kunnostettiin talonmiehenasunnoksi ja talosaunaksi. Suunnitelmat käsittivät kaiken hirsikehikon kunnostuksesta aina tapettiboordien valintaan ja postilaatikon torvisymboliin asti. Asunto täyttää nykyajan vaatimukset empire-ajan puitteissa.

Tsasounan tornin rakenteita

Tsasounan tornirakenne, 2003
Venehjärvi, Vienan Karjala

Livady suunnitteli ja toteutti kellotornin rakenteet rekonstruoituun tsasounaan, joka rakennettiin osana kansainvälistä Vienan Runokylät -projektia. Tornin hirsirunkoa jäykistävä, vaskikelloja ja sipulia kannattava rakenne suunniteltiin paikalla ja tehtiin kirvestyönä ilman metalliosia. Esikuvina olivat alkuperäisestä rakennuksesta säilyneet valokuvat, vanha kirvestyöperinne ja japanilaisten puuseppämestarien vanhat liitosmallit.

Pien-Toijolan talomuseon hoitosuunnitelma, 2004
Ristiina

Pien-Toijola kuuluu maamme kymmenen tärkeimmän alkuperäisellä paikallaan säilyneen talonpoikaisen rakentamisen muistomerkin joukkoon. Museota hallinnoi Ristiinan kunta. Hoitosuunnitelma antaa kunnalle selkeät ohjeet museon ylläpidosta; siihen on koottu ohjeet lyhyen ja pitkän aikavälin huoltotoimista, esineistön hoidosta ja toistaiseksi tekemättömistä korjaustöistä.

Koesauna Thorsbo (valokuva Mikko Mälkki)

Koesavusauna Thorsbo, 1997
Porkkala, Kirkkonummi

Nykyaikaista puurakentamista kehittäessämme hyödynnämme myös perinnetietoa. Tavoitteena on antaa menneisyydelle rooli ja merkitys tulevaisuudessa.
Koesaunan tarkoitus on siirtää lämpöenergiaa ihmiseen mahdollisimman nautittavassa muodossa. Matala, massiivinen kiuas korkeassa tilassa takaa tasaisen lämmönjakautumisen löylynottajan koko keholle. Kiuas, joka on vailla metalliosia tuottaa miellyttäviä negatiivisia ioneja. Matalan ulko-oven aukipitäminen ei jäähdytä tilaa, joten happipitoisuus on maksimaalinen.
Kiuas lämmitetään ulkoapäin ja savu johdetaan suoraan tilaan ja räppänän kautta ulos. Tuuletus on ovesta, vilvoittelu ulkona, ja pesuvedet valutetaan lattian läpi, jolloin sisä- ja ulkotilan suhteet ovat luontevat. Saunoessa ollaan vahvasti sisällä rituaalisessa tilassa ja samanaikaisesti keskellä luontoa.