Kaavinlevy eli sikli
Puutöissä valmistettavien esineiden silittämiseen ja tasoittamiseen. Sikli on 0,5-1 mm paksu, n. 50 mm leveä ja n. 100 mm pitkä teräslevy, jonka reunat tavallisesti levitetään, puuta repimättä leikkaavalle terykselle, kovaksi karkaistulla voimakkaasti vetäen.

Kalkin sammutus, kuivasammutus
Kuivassa paikassa säilytetty sammuttamaton kalkki levitetään n. 20 cm:n paksuiseksi kerrokseksi puulavalle tai maan päälle kuivalle paikalle. Kalkin päälle valellaan 30- 35 l vettä 100 kg kohti. Kalkki kuohuu ja roiskuu VAARALLISTA, aine on syövyttävää. Veden vaikutuksesta sammuttamaton kalkki kuumenee ja muuttuu kuivaksi jauheeksi, sammutettua kalkkia säilytettäessä on varottava ettei kalkki pääse kastumaan, jolloin se muuttuu kokkareiseksi ja vähitellen kovettu. Kuivassa paikassa sitä voidaan säilyttää kuukausia sitomiskyvyn sanottavasti heikentymättä. Ennen käyttöä on suoritettava vielä jälkisammutus, lisäten vettä ja antaen kalkin seisoa, niin ettei sammuttamattomia hiukkasia enää ole.

Kalkin sammutus, märkäsammutus
Maahan kaivetaan yksi tai useampia kuoppia. Näiden yläosaan sijoitetaan sammutuslaatikko siten, että siitä voi kalkkivellin laskea kuoppaan. Jos kalkkia tarvitaan suuret määrät, jolloin yhtämittainen sammutus tulee kysymykseen, on kuopan reunat ja pohja vuorattava laudoilla.


Sammutuslaatikko märkäsammutusta varten.

Kuoppa jaetaan väliseinillä kahteen osaan, joten valmista kalkkia voidaan ottaa toisesta osasta ja toista täyttää. Sammutuslaatikko asetetaan niin, että osa siitä on kummankin kuopan kohdalla, vähän kaltevana kuoppia kohti. Laatikkoon tehdään kuoppien kohdalle tyhjennysaukot sulkuluukkuineen.

Tyhjennysaukkoihin asetetaan rautalankasiivilät (ruostumaton teräs parempi), joiden läpi kalkkivelli valuu kuoppaan. Siivilään jääviä kokkareita ei saa sekoittaa kalkkivelliin vaan ne on poistettava. Sammuttamatonta kalkkia levitetään laatikkoon n. 60 kg laatikon pohjan neliömetriä kohden. Sammuttamiseen tarvitaan n. 50 l vettä 100 kg kohti. Vettä ei kaikkea kaadeta heti, vaan ensin puolet ja loppuosa pienissä erissä; massaa sekoitetaan koko ajan. 10 min. kiehumisen jälkeen avataan luukku, jolloin kalkkivelli valuu kuoppaan. Kalkin pintaan syntyy jo parin päivän kuluttua sammuttamisen jälkeen halkeamia, joita pidetään hyvän kalkin tunnusmerkkinä. Sammutettua kalkkia voidaan säilyttää maahan kaivetuissa kuopissa. Kuoppa on peitettävä 10- 15 cm:n maakerroksella ettei ilma pääse vaikuttamaan kalkin sitomiskykyyn.

Kalkkilaasti
Muurauslaastia valmistettaessa on sekoitussuhde tavallisesti 1:3, jolloin tarvitaan laastikuutiota kohti 0,33 m3 sammutettua kalkkia, 1,0 m3 hiekkaa ja 0,22 m3 vettä.
Rappauslaastin sekoitussuhde on 1:2,5 eli 0,38 m3 sammutettua kalkkia, 0,95 m3 hiekkaa ja 0,18 m3 vettä. Edullisinta on käyttää märkäsammutettua kalkkia. Muuraukseen sitä voidaan jo käyttää parin kolmen päivän jälkeen sammutuksesta. Rappaukseen käytettävä kalkki on sammutettava vähintään kuukautta aikaisemmin, jotta massa olisi täydellisesti sammunut. Hiekan täytyy olla puhdasta. Suurin raesuuruus muurauslaastiin 5- 6 mm ja rappaukseen 2- 3 mm.

Kalkkilaastin sekoitus
Laatikkoon jonka pohja on tasainen ja tiheä, levitetään vuoroin hiekkaa, vuoroin kalkkia ,määrätyt määrät tasaisina kerroksina. Nämä sekoitetaan huolellisesti lapiolla, minkä jälkeen seos kastellaan ja sekoitetaan uudelleen. Sekoitetaan niin kauan että saadaan tasainen massa ja että kalkki on ympäröinyt kaikki hiekanjyväset.

Karborundum
Piikarbidia, kovaa mineraalia, josta valmistetut tahkot ja sierat sopivat metallin ym. kovien aineiden tahkoamiseen (valurauta, kovakumi, lasi ym.)

Kaseiini
Katso liimat ja kitit, maalit.

Katto
Katso vesikatto, huopakatto, pärekatto, tiilikatto, liuskekatto, räystäskouru, välikatto.

Kattohuopa
Katso huopakatto.

Kattolevyn leikkaaminen
Leikkaaminen voidaan suorittaa puukkosahan hamarapuolellakin, ellei parempia työkaluja ole saatavissa. Sitä varten naulataan kaksi lautaa rinnakkain, niin että niitten väliin jäävässä raossa sahan terä juuri ja juuri mahtuu liikkumaan. Raon alapuolelta tuetaan sahanterää puupalikalla samalla, kun sahanterää painetaan raon kohdalle asetettua levyä kuvassa osoitettuun tapaan.

Kattolevyn leikkaaminen.

Kaulain
Puun paksuuden mittaamiseen. Tehdään ohuista laudoista kuvan muotoinen ja kiinnitetään sopivan mittaisen seipään päähän poikittain.

Kellarin puhdistaminen
Puhdistaminen on suoritettava joka kesä. Kuivana aikana aukaistaan kaikki aukot ja kellarin saatua kuivua viikon tai parin ajan kaikki irrallinen lika ja home lakaistaan pois ja pahimmat homepesät raaputetaan pois. Jolleivät seinät ole maata voidaan ne pestä laimealla sooda vedellä, huuhdellaan hyvin ja kuivataan. Kaikki rappeutuneet osat korjataan heti puhdistuksen jälkeen ja tuulettamista jatketaan syyskesään saakka. Hyllyt, laatikot, laudat ja muut irto- osat pestään ulkona ja pidetään jonkin aikaa auringon paisteessa kuvamassa. Tuulettamisen jälkeen sivellään seinät ja katto kalkkimaidolla. Tämän jälkeen kellari vielä tuuletetaan kuivaksi.

Mittakaulain.


Kestopuu
Valmistetaan painekyllästämällä puutavaraa, joka ei kelpaa muuhun käyttöön. Ongelmajäte. Ei käytetä restaurointitöissä.

Kittaus
Katso lasitus.

Kitti
Katso liimat ja kitit.

Kivijalka
Voidaan tehdä kivistä tai betonista. Luonnonkiveä käytettäessä tulee huolehtia siitä, että lepopinnat ovat tasaiset ja että ne tulevat vankalle perustalle. Rapattavien saumojen tulee olla puhtaat eikä aivan sileät. Välit täytetään kiilakivillä ja sementillä. Kiilatuista kivistä kivijalkaa tehtäessä hakataan saumat suoriksi niin, että ne sopivat hyvin yhteen. Kivet muurataan paikoilleen sementtilaastilla. Puurakennuksen kivijalka hakataan n.180 mm leveälti tasaiseksi ja jonkin verran ulospäin kaltevaksi. Puurakennuksen kivijalan tulee olla väh. 350 mm korkea matalimmalta kohdaltaan. Kivijalkaan jätetään väh. 150 x 150 mm aukkoja ja yksi luukku josta pääsee talon alle. Kivijalka erotetaan seinärakenteesta bitumisivelyllä, kosteuden nousun ehkäisemiseksi.

Koristemaalaus
On koristeellisia tarkoitusperiä täyttävä esineen tai tilan maalilla suojaaminen. Sitä käytetään pääasiallisesti sisätiloissa, erityisesti seinien, kattojen ja huonekalujen koristamiseen. Koristelun tulee palvella esineen tai tilan muotoja. Niinpä huoneen seinien koristelun tulee määräytyä käytön ja kalustuksen mukaan. Kun tiedetään kuinka voimakkaasti värisävyt vaikuttavat ihmiseen, on tämä seikka otettava huomioon. Toistuvien koristeaiheiden maalaukseen voi käyttää mallineita. Katso mallineet.

Kovakumi
Voidaan sahata rautasahalla, hyvin ohuet hauraat levyt on puristettava kahden suojalevyn väliin. Porattaessa tulee terää jäähdyttää saippuavesiliuoksella.
Kovakumi kiillotetaan ensin hohkakivijauheella ja vedellä, sitten trippelillä ja öljyllä tai saippualla ja lopuksi säämiskällä, kun pinta on ensin puhdistettu paloöljyllä. Kiehuvassa vedessä kuumennettua kovakumia voi taivutella.


Eräitä vanhoissa kartanossa käytettyjä
seinäpintojen koristeluja.

Kovakumin liimaukseen käytetään erikoiskittiä, joka sulatetaan lämmittämällä, sivellään murtopinnalle tai karhealle saumapinnalle, minkä jälkeen kappaleet puristetaan yhteen.

Kovasin
Kovasimena voi käyttää karkeampi- tai hienompirakeista, pehmeämpää tai kovempaa hiekka-, liuske-, tahkokiven-, tai karborundumkappaletta, riippuen työkalun terän laadusta. Kovasimen suoristamiseen ja siihen muodostuneiden syvennysten poistamiseen voidaan käyttää tavallista hiomakapulaa (katso hiomakapula), tasaiselle pinnalle asetettua hiekkapaperia, suoraa tahkon sivupintaa tai suoraa karkeapintaista lautaa, johon on siroteltu hiekkaa. Katkenneen tai särkyneen kovasimen voi liimata sakealla sellakalla (katso sellakka). Kovasimen kappaleet lämmitetään hellalla, sellakka sivellään murtopinnoille, kovasin pannaan puristimeen , lämmitetään uudelleen ja annetaan vähitellen jäähtyä. Teroitettaessa käytetään kovasimen pinnalla kone tai puuöljyä, karkeammassa teroituksessa vettä.
--Vesihiomakivet on syytä asettaa upoksiin hyvissä ajoin ennen teroitusta. Esim. työviikolla maanantaina ja ottaa ylös vedestä perjantai- iltana työvälineiden teroituksen jälkeen.
--Pehmeästä puusta, kuten lehmuksesta, sahatun puupalikan poikkipintaa syyt pystyssä voi käyttää esim. veitsien teroitukseen. Puupalikkaan imeytetään öljyä ja sen päälle pölytetään smirgelijauhoa, mikä hangataan hyvin puun sisään.
--Alumiinista saa valamalla kovasimen joka soveltuu hienompaankin teroittamiseen. Valettu alumiinin kappale oikaistaan tahkossa ja käytetään teroittamiseen kuiviltaan.

Kovertaminen
Suoritetaan koverrettavan kourun muodosta ja suuruudesta riippuen, joko koverokirveellä, (tekselillä), kourutaltalla (katso korutaltta), vuolimilla tai joissain tapauksissa kairaamalla, pyörösahassa sahaamalla jne.


Kulmasaranat
Saranat, joihin on yhdistetty kulmarauta. Käytetään mm. ulkoikkunoissa tavallisten saranoiden asemasta.

Kuultopaperi
Valmistetaan voitelemalla tavallinen paperi parafiiniöljyllä tai sivelemällä vernissalla.

 

 

 
Webmaster