Maalarinhattu
Saadaan taittelemalla n 40 x 50 x 60 cm suorakaiteen muotoisesta paksuhkosta paperista. Paperi taitetaan ensin kaksinkerroin kuva 1. Taitteen puoleiset kulmat taitetaan kuvien 2 ja 3 mukaisesti. Toinen alareuna taitetaan ylös kuva 4. Sivureunat taitetaan vastakkaiselle puolelle huomioiden pään suuruus kuva 5 ja toinen alareuna taitetaan ylös niiden päälle. Lopuksi painetaan hatun päälaki sisään kuvat 6 ja 7, jolloin hattu on valmis.

Maalaus
--Öljymaalausta käytetään kun halutaan saada kaunis kestävä pinta. Öljymaali sivellään aina ohuelti!
--Liimamaalausta käytetään vain sisämaalaukseen. Liimamaalia levitetään runsaasti yhtenäisin vedoin niin ettei viereisen vedon reuna ole ennättänyt kuivua ennen uutta vetoa. Tasaisissa katoissa valon suuntaisin vedoin ja seinissä pystysuoraan mahdollisimman pitkin vedoin.


Maalarinhattu

--Lietemaalausta käytetään höyläämättömiin ulkovuorauksiin, maalia saa levittää isolla siveltimellä runsaasti.
--Kalkkimaalausta käytetään vain kalkkilaastipinnoille, vaatii ammattilaisen suorittamaan työn, jotta lopputulos olisi tyydyttävä.
Maalaustyökalut ja välineet: Siveltimet tulee valita kohteen mukaan. Parhaat siveltimet ovat kokonaan harjaksista tehdyt, huokeammat ovat joko kokonaan tai osin tehty jouhista.
--Mutlaria eli tasoittajaa, käytetään maalatun pinnan tasoittamiseen. Multari on leveä litteä sivellin.
--Rengassiveltimen sitominen, siveltimen sisään valmistetaan korkista tai puusta kiekkoja, jotka ylettyvät puoleen väliin harjasten pituudesta ja jotka ovat läpimitaltaan sellaisia, että ne vain hyvin vähän kallistavat harjaksia ulospäin. Tulppalevyt kiinnitetään varren jatkoksi naulaamalla.

Sivellin sidotaan kuvan 1 mukaisesti, kiertämällä sidelankaa tulpan yläreunaan saakka ja sitomalla sidelangan päät. Päät viedään vastakkaisilta puolilta takaisin varren juureen ja sidotaan siihen kiinni niin, ettei side pääse luistamaan pois paikoiltaan. Sivellin sidotaan uudelleen kun harjakset lyhenevät. Aivan uusi sivellin ei sovellu hienoa pintaa tarvittavaan kohteeseen, ellei harjasten päitä hangata pehmeämmiksi esim. rapattuun seinään.

Makulatuuripaperi
Ohut paperi, jota käytetään seinäverhoukseen uusissa hirsitaloissa hirsirungon painumisen vuoksi. Vasta muutaman vuoden jälkeen seiniin saatetaan laittaa pinkopahvit.

Mallineet eli sapluunat
Valmistetaan yleisimmin leikkaamalla, pahvista, paperista, kalvosta tai ohuesta metallilevystä. Sapluunoihin on yleensä jätettävä sidekaistaleita ”hollareita”, estämään kuvioiden keskuksia putoamasta tai vahvistamaan heikkoja osia.



Hollareiden paikat on jo ennen leikkausta suunniteltava tarkasti, että niitten peittämät osat maalauspinnasta voidaan helposti maalata, kun sapluunakoristelu on valmis.

Koristemaalauksessa toistuvia kuvajaksoja maalattaessa tehdään sapluuna vain yhtä kuvaa tai jaksoa varten.
--Toinen menetelmä on rei'ittää piirrosmalli ääriviivojaan myöden ja hieroa värijauhetta reikien läpi maalattavalle pinnalle. Käytetään esim. koristemaalatteassa huonekaluja.


Koristereunusten mallineita.


Tekstausmalline, valmistetaan kiiltopahvista, kaltevien viivojen kohdalle on merkitty ne kirjaimet ja numerot, joita piirrettäessä kyseistä kaltevuutta tarvitaan.


Tekstausmallineella tehtävien kirjainten ja numeroiden mallit.

Marmorointi
Kiven mukailu. Maalataan esine tai pinta jotain kivilajia muistuttavaksi.

Mittakaava
Pienennyssuhde johon piirros on tehty, merkitään murtoluvun muodossa jonka osoittaja on 1 ja nimittäjä on mm muodossa.
--Puutarha ja tonttikartat yl.1:500 tai 1:200.
--Rakennuspiirustukset, pääpiirustukset 1:100
--Työpiirustukset 1: 50
--Erikoispiirustukset 1:20 tai 1:10.
--Huonekalupiirustuksissa käytetään 1:15, 1:10, 1:5, 1:2 ja erikoispiirustukset 1:1.

Muuraus
Ohje vuodelta 1940.
--Seinän muuraus suoritetaan pääasiallisesti (poltettuja) punaisia-, kalkkihiekka- tai sementtitiiliä käyttäen, sideaineena kalkkilaasti. Joskus käytetään myös luonnonkiveä, jolloin sideaineena käytetään sementillä kyllästettyä kalkkilaastia tai pelkkää sementtilaastia. Tiiltä, jonka pitkä sivu näkyy muurin ulkopinnassa sanotaan juoksukiveksi. Muurin poikkisuuntaan kulkevat tiilet ovat sidekiviä. Kahden päällekkäisen kerroksen pystysaumat eivät saa osua kohdakkain, vaan niiden välin tulee olla vähintään ¼ tiilen pituutta. Määräkerrosten jälkeen kertaantuu tiilien latomajärjestys (samannimiset kerrokset). Samannimisten kerrosten pystysaumojen tulee kulkea pitkin samaa luotiviivaa alhaalta ylös saakka.

Tärkeimmät tiililimitykset ovat, ks. kuva:
1. Juoksulimityksessä, jota käytetään vain ¼ ja ½ tiilen vahvuisiin väliseiniin, on pelkkiä juoksukerroksia.
2. Sidelimitystä käytetään 1 tiilen vahvuisiin väliseiniin ja verhomuureihin. Tässä pelkkiä sidekerroksia, joka toinen kerros päättyy ¾ kiveen.
3. Vuorolimitys, jota käytetään ulkoseiniin ja vahvempiin sisäseiniin, muurataan siten, että juoksukerros ja sidekerros vuorottelevat.


Klikkaamalla kuvaanäet sen isompana.

Juoksukerros päättyy niin moneen ¾ tiileen kuin muurin leveyteen mahtuu ½ tiiltä.
4. Ristilimitys, käytetään kuten edellistäkin. Tässäkin juoksukerrokset ja sidekerrokset vuorottelevat, mutta joka toisessa juoksukerroksessa siirrytään ½ tiiltä eteenpäin.
5.Ulkonurkissa ja muurien risteyskohdissa on juoksukerros aina läpimenevä kerros. Muuraus aloitetaan nurkista ja viedään keskelle päin. Kohdat a, b, c, d, esittävät neljän eri paksuisen seinän liitosnurkkia. Kalkkihiekka-, tai sementtitiiliä ei käytetä lämpöäpitävien rakennusten ulkoseinien muuraukseen, niiden suuren lämmönjohtamiskykynsä vuoksi. Lämpöeristys saadaan muurin sisään jätetyillä ilmaraoilla. Kohdat 6, 7 ja 8 esittävät parhaita muuraustapoja.

-- Uunit muurataan hyvin poltetuista punaisista tiilistä, joiden valmistusseoksessa on enemmän hiekkaa kuin seinätiilissä. Valmis uuni päällystetään usein pellillä tai kaakeleilla. Tulipesä ja savukanava muurataan tulenkestävistä tiilistä ja tulenkestävää laastia käyttäen. Käsinlyödyt pienet tiilet soveltuvat tarkoitukseen paremmin kuin koneella tehdyt. Savukanava ja -piippu on mieluiten muurattava rautapalaneista tiilistä, sementillä kyllästetyllä savilaastilla. Kalkkilaastia ei voi suositella muuten kuin sementillä vahvistettuna. Kahta savukanavaa ei ole hyvä yhdistää. Jos ne pakosta on yhdistettävä on savukanavan oltava ylhäältä vähintään yhtä suuren kuin yhdistettyjen pinta- alat yhteenlaskettuina. Samalla on otettava huomioon, että ne voidaan puhdistaa toisen tukkeutumatta. Uunin vedon takia tulisi savukanavan olla suurempi ylhäältä kuin peltien kohdalta; ei koskaan päinvastoin. Sopiviin kohtiin on varattava puhdistusluukkuja. Savukanavissa ei saa olla jyrkkiä mutkia, ne ehkäisevät vedon ja roskien mutkiin kerääntyessä, tukkivat kanavan. Käänteissä tulee käänteen sisäsivun eli lyhyemmän olla tasaisesti kaareva. Terävät kanavan sisään pistävät kulmat ehkäisevät savun kulkua.

Muurauslaasti
Kalkkilaasti, savilaasti. Raskaasti kuormitettuihin muurinosiin ja uunin nurkkaukseen käytetään sementin sekaista kalkkilaastia sekoitussuhteissa 1 osa kalkkia, 1 osa sementtiä, 4-8 osaa hiekkaa tai 2 osaa kalkkia, 1 osa sementtiä ja 6-8 osaa hiekkaa.

 

 
Webmaster