| Ootraus
Puun mukailumaalaus, juovitusmaalaus. Maalataan esine tai pinta
jonkin puun pintaa muistuttavaksi. Ks. kuva oikealla.
Ovet ja ikkunat
--Vajojen tms. ulkohuoneiden ovet tehdään
siten, että poikkipienat ja vinotuki sovitetaan yhteen, minkä
jälkeen niihin naulataan oven lopullista korkeusmittaa jonkun
verran pidemmät laudat. Naulat lyödään lautojen
puolelta ja kotkataan pienapuolelta. Sen jälkeen piirretään
oven tarkka korkeusmitta ja sahataan päät tasaisiksi.
Ks. kuva alla vasemmalla.
-- Asuinrakennusten, kellarien, aittojen, saunojen, karjasuojien
ym. oviin, ks. kuva alla oikealla, tehdään ensin
pisteviivojen mukainen kehys, jonka kulmat liitetään vahvasti
yhteen (puuliitokset I D, E, F tai Y ja Z) (katso puuliitokset).
Sitten naulataan laudat vinosti kehykseen. Laudoituksen voi tällä
tavoin tehdä useampina eri muotoina. Kuvan 3 mukaisen oven
kehyksissä on uurteet joihin laudoitus pannaan.
-- Kaikki ovet, joiden tulee pitää lämpöäkin
pannaan pielipuihin (karmiin), jotka tavallisesti tehdään
2 ½” lankuista kuvien ABC mukaista sinkkausliitosta
käyttäen. Pielipuut naulataan puuseiniin vanneraudasta
tehdyillä kaistaleilla eli ankkureilla. Pielipuiden tiiliseinään
kiinnitystä varten, muurataan sopiviin kohtiin ovi-, ja ikkuna-aukon
sivuihin tiilenkokoisia, sisäänpäin kiilamaisesti
laajenevia puutölkkiä, jotka ennen muurausta tervataan
moneen kertaan. Pielipuut joko naulataan tai ankkuroidaan näihin. |

Suonistaja ja sen eri asentoja lustoja piirettäessä.
|

Yläpuolella yksinkertaisa lautaovia. Oikealla asuinhuoneiden
ovia.
|
 |
Ovet 4, 5 ja yläikkunalla varustettu ovi 6 ovat asuinhuoneiden ovia,
jotka tulee valmistaa ehdottomasti kuivasta, suorasta puusta, tavallisimmin
männystä. Kehykset tehdään tavallisimmin 1 ¾”
– 2” puutavarasta ja peilit ohuemmista yhteen liimatuista
puukappaleista (saumalevy). Ensin, ennen liimausta, liitetään
poikkikappaleet yhteen pitkään sivuun tai keskikappaleeseen
ja peilit sovitetaan paikoilleen, lopuksi sijoitetaan toinen pitkäkappale
paikalleen. On katsottava että peilit ovat lujasti huulloksissaan,
kuitenkaan ne eivät saa ulottua uurteen pohjaan, vaan tilaa on jäätävä
n. 8 mm ympäriinsä, muussa tapauksessa peilit voi rikkoa kehyksen
puun laajetessa. Jotteivät kulmat oven haristuessa tulisi niin harvoiksi,
että päivä kuultaisi niiden lävitse, varustetaan ne
ohuilla levynkappaleilla, jotka kiinnitetään sahanuurteeseen
(Þ puuliitokset II 8). Kun kaikki osat ovat näin sovitetut,
ne irrotetaan ja kootaan lopullisesti liimaten kaikki kehysten väliset
liitokset, peilejä ei liimata kehykseen. Kulmat voi vahvistaa puutapeilla.
Kaikkiin liimattuihin kohtiin pannaan puristimet. Liiman kuivuttua, silitetään
pinnat höylällä ja tarvittaessa hiotaan. Kehyspuiden päät
sahataan tarkkojen pielimittojen mukaan ja syrjät höylätään,
niin että ovi sopii pieliinsä. Lopuksi ovi varustetaan Þ
saranoilla ja lukolla. Saranoita asetettaessa on tapana jättää
2 mm rako oven ja pielen väliin.
--Ikkunat, puurakennusten. Kesäkäytössä
oleviin huoneisiin riittää yksinkertaiset ikkunat, asuinhuoneisiin
kaksinkertaiset. Pielipuut liitetään kulmistaan sinkkausliitoksin
(kuvat DEF) ja huullos tehdään tiiviyden vuoksi ainakin
15 mm syvä. Pielipuut kiinnitetään puuseinään
samoin kuin ovipielet. Lasihuullokset tehdään n. 12 mm
syvät. Lasit tulevat aina ulkopuolelle ja ne kiinnitetään
lasikitillä ja lasituslangalla. Katso myös lasitus. Pohjoismaissa
tavallisin on kuusiruutuinen ikkuna, joka tehdään piirustuksen
mukaisin kehyksin ja jakolistoin käyttäen kuvien G ja
H mukaisia lomitusliitoksia. Kehykset sovitetaan pielipuihin samoin
kuin ovet.Asuinhuoneiden ikkunoiden yhteisen lasipinnan tulee vastata
1/10 lattiapinta-alasta. Liian suuria ikkunapintoja on syytä
välttää, sillä ne johtavat n. 4- 5 kertaa niin
paljon kylmää ilmaa kuin hirsiseinä.
Jos oven alapää hankaa kynnykseen, mutta ylhäälle
jää rako, voidaan ovea hieman kohottaa esim. vivulla ja
saranatapin ympärille työnnetään aspin muotoiseksi
taivutettu metallilangan pätkä, jonka päät taivutetaan
yhteen, kiedotaan toistensa ympäri ja katkaistaan sopivalta
kohtaa. |
|
|
 |