Rakennuksen ulkoasu
Vuodelta 1940. Ulkoasun tulee olla yksinkertainen, mutta suhteiltaan oikea. Monimutkaisia ulokkeita tulee välttää koska niitä harvoin saa vedenkestäviksi pitemmiksi ajoiksi, sillä eri suuntaiset rakennusosat kuivuvat ja kutistuvat eri tavalla.

Nurkkavuorit voi maalata samalla kuin ikkunavuorit tai seinän väriseksi. Välivuorilaudat mieluiten seinän väriseksi. Ikkunanpuitteet voi maalata johonkin kirkkaaseen sävyyn, samoin kuin mahdolliset kaiteet.

Rakennusaineet
Ennen kuin ryhdytään rakentamaan, on tarkoin harkittava, mitä rakennusainetta on edullisinta käyttää. Kestävimmät, jokseenkin kalliimmat ovat tiiliseinät, mutta jos hirsistä tehdyt rakennukset hoidetaan hyvin kestävät ne meidän ilmanalassamme miespolvia.

Rakennusainemenekki ja työsaavutukset
Likimäärin (vuodelta 1940).
--Perustus. Yksi mies kaivaa päivässä pehmeää maata n. 6 m3 , kovempaa 2-3 m3 . Kiviperustusta louhitusta kivestä tekee mies päivässä 2 m3 . Kivien louhimiseen kuluu aikaa yhtä paljon. 1 m3 perustusbetonia, joka on tehty suhteessa 1:6-7, menee 1 astia sementtiä, 800 litraa hiekkaa ja soraa, sekä lisäksi kivikiiloja. Sitä valaa mies päivässä valmiiseen muottiin 2 m3 .
--Kivijalkakiviä voi mies irrottaa päivässä 3 m ja valmistaa niistä 45 cm kivijalkakerrosta 3 m päivässä. Betonikivijalkaan menee vähän runsaammin sementtiä m3 :lle kuin betoniperustukseen, sillä kivijalkoja jotka vähentävät betonimenekkiä, ei tässä voida käyttää yhtä paljon kuin perustusbetonissa.
--Tiiliseinät ja –laasti. Tavallisia tiiliä menee puolentiilen vahvuiseen seinään 42 kpl, tiilen vahvuiseen seinään 84 kpl ja puolentoista tiilen vahvuiseen seinään 126 kpl/m2. Umpimuurissa menee laastiin 5 hl sammutettua kalkkia 1000 tiiltä kohden, ontelomuurissa vähemmän, 1 hl sammutettua kalkkia riittää 10 m2 rappaukseen. Mies muuraa tavalliseen seinään 750 tiiltä ja rappaa päivässä 15 m2 .
--Hirsiseinät. Seinähirttä menee 5,5 m/m2 . Mies valmistaa päivässä hirsiseinää 2 m2 . Tilkkeitä molemmin puolin tilkiten menee 3 kg/m2 . Mies tilkitsee molemmin puolin päivässä 18 m2 seinää.
--Lautaseinät. 1m2 :iin yhdenkertaista lautaseinää menee piirua1,5 m ja 5” lautoja 8 m. Tällaista seinää tekee mies päivässä 10 m2 . Lämpimän seinän tekemiseen menee piirua 2 m/m2 ja jokaiseen lautakerrokseen 5” lautoja 8 m/m2 . 1 m3 täytettä riittää 10 m3 . Mies valmistaa sellaista seinää päivässä 4 m2 .
--Pärekatto. Kattotuolipiirua menee 2 m, ruodelautaa 6 m/m2 . Yhdestä metrisestä päresylestä tulee 36 m2 kattoa. Mies valmistaa 17 m piirua päivässä kattotuoleiksi ja kattaa 13 m2 kattoa.
--Tiilikatot. Tiiliä menee 15 kpl/m2 .
--Olkikatto. Olkikattoon menee 25 kg/m2 olkia ja mies kattaa päivässä 20 m2 kattoa.
--Puulattiat ja katot. Vuoliaisia kiinnittää mies päivässä 18 m. 1 m3 täytettä riittää 3 m2: :lle. 4 ½ ” lankkuja menee 10 m/m2 ja mies naulaa 16 m2 valmista lattiaa. Kattolaudoitusta tekee mies päivässä 18 m2 .
--Sementtilattiat ja –katot. Tavalliseen sementtilattiaan menee 10 m2 :lle 1 ½ astiaa sementtiä, 3 kuormaa hiekkaa ja soraa. Mies tekee tätä 6 m2 päivässä. Vedenpitävän betonipinnan tekemiseen menee sementtiä 10 l/m2 . Yhdestä tynnyrillisestä sementtiä voidaan tehdä navetan ja sikalan lattiaa pöytineen ja juomakuppeineen 4,5 m2 . Mies tekee aluslaudoitusta 20 m2 päivässä.
--Tulisijat. Leivinuuniin menee tiiliä 800 kpl, tavalliseen peltiuuniin 300 kpl, tavalliseen tiiliuuniin 400 kpl ja hellaan 250 kpl. Mies muuraa leivinuunin 4 päivässä, hellan 2 päivässä, peltikuorisen uunin 1 ½ päivässä, tiilipäällysteisen uunin 3 päivässä ja kaakeliuunin 6 päivässä, riippuen kaakelien koosta.
--Ovet ja ikkunat. Tavallisen peilioven karmeineen tekee mies 1 ½ päivässä ja kahdenkertaisen paneelilautaoven päivässä. Asuinhuoneen yhden ikkunan puut karmeineen tekee mies valmiista listasta päivässä.
--Naulat. Pärenauloja menee kattoon 1 ltk/40m2 , ruoteisiin menee 6 kpl, lautakattoon 40 kpl, permantoon 10 kpl, lautaseiniin kuhunkin lautakerrokseen 12 kpl/m2.

Rakennuspaikka
Rakennuspaikkaa valittaessa tulee ottaa huomioon seuraavia seikkoja. Hyvä tieyhteys. Kuiva maaperä on paras sekä perustusten että terveyden kannalta. Töyry on parempi kuin alanko. Kostea rakennuspaikka on salaojitettava. Runsaan ja hyvän veden saantimahdollisuus on tärkeä. Talon pitää, jos mahdollista, olla suojattu pohjoistuulelta ja altis auringon paisteelle. Kasvavat puut talon läheisyydessä (ei liian lähellä) suojaavat tuulelta ja ovat kauniita. Kauniilla ympäristöllä on tärkeä merkitys ihmisten kasvatukselle, kehitykselle ja terveydelle. Rakennusten paikat on tarkoin harkittava ja määrättävä ennen rakentamista. Ilmansuunnat ovat tärkeitä. Asuinrakennuksen tulee saada paljon aurinkoa. Navettaan olisi saatava aurinkoa, mutta talliin ei saa osua eteläaurinko. Lantala ja käymälä sijoitetaan varjopuolelle. Käytännöllisin on n. 25-50 m leveä pihamaa. Hyötypuutarhan tulee olla mahdollisimman lähellä asuinrakennusta.

Rakennuspiirustukset
Pohjapiirros tehdään tavallisesti mittakaavaan (katso mittakaava) 1:100 tai 1:50
(1 cm = 1 m, tai 1 cm = 2 m).
--Huoneiden sijoittelusta, makuuhuoneet tulee sijoittaa siten että aamuaurinko osuu niihin, mutta ei ilta-aurinko, olohuoneet tehdään päivänpuolelle ja keittiö ja ruokasäilöt pohjoiseen.
-- Ikkunoiden pinta-alan tulee vastata väh. 1:10 lattian pinta-alasta. Ikkunat ja ovet asetetaan niin että jää riittävästi tilaa sängyille ja muille huonekaluille. Sängylle täytyy varata väh. 2 m x 1 m seinäalaa, missä ei ole ovea tai ikkunaa.
--Pääsy eteisestä huoneisiin huonekaluja tai muita kantamuksia kannettaessa on tarkkaan harkittava, mutta turhia aukkoja on vältettävä. Ovien ei tarvitse olla keskellä seinää, usein lähelle ulkoseinää asetettu ovi on käytännöllisin. Mitä suoraviivaisempi rakennus, sen helpompi rakentaa ja edullisemmat kustannukset.
--Komeroita ja säilytystilaa tehdään mahdollisimman paljon, kuitenkin niin ettei niillä rikota huoneiden seinäpintoja.

Ne tehdään siten, että latvamitaltaan n. 120-150 mm paksu, suora mäntypuu ennen halkaisua tehdään kauttaaltaan tasapyöreäksi, halkaistaan ja koverretaan. Kouru kiinnitetään räystääseen joko puisilla tai lattaraudasta tehdyillä kannattimilla jotka lyödään kattotuolien kylkiin.

--Syöksytorven asemasta voidaan maalaisoloissa ja yksikerroksisissa rakennuksissa räystäskourun päähän kiinnittää vesitynnyriin johtavan seipään tai alapäästään painolla varustetun nuoran tai paksun kettingin, jota pitkin vesi kovallakin tuulella ohjautuu tynnyriin sivuille räiskymättä.

-- Räystäskouru lakaistaan puhtaaksi seipään nokkaan ylösalaisin kiinnitetyn luudan tai siveltimen avulla.