Tahko
Työkaluja on tahkottava mieluummin usein ja kevyesti, kuin päästää terät tylsymään.

Useimmille teräaseille korundi- tai smirgelitahko on parhain. Tahkon tulee olla keskikovaa hieman kovempi eikä aivan hienojyväinen. Kovaksi karkaistuja teriä tahkottaessa on käytettävä pehmeitä kiviä ja runsasta jäähdytystä. Rasvaiset työkalut on puhdistettava soodavedellä jottei tahkonkivi piinny rasvan vaikutuksesta.

Tahkon pyörimissuunta on joko terän suuta kohti tai siitä poispäin. Edellisessä pyörimissuunnassa on se etu, että tahko painaa terää teroitustukea vasten, mutta terä kuumenee helpommin, jälkimmäisestä taas tulee terään kierre, joka on poistettava öljykivellä, mutta se on helpompi tottumattomalle.


Taltat
Puusepän taltat, kuin sorvitaltatkin on hyvä ostaa valmiina.
Oikealla olevassa kuvassa talttoja: 1 ohuttalttoja, 2 paksutaltta, 3 kourutaltta, 4 lukkotaltta.

Tapetit
Katso paperoiminen

Tappiliitos
Katso puuliitokset.

Teroitus
Yleensä suoritetaan joko tahkoamalla, viilaamalla, takomalla jne. tai useampia näistä yhdessä.
--Takomalla teroitetaan esim. kiviporat. Kaikki rikkisäröilleet kohdat poistetaan taltalla ennen takomista, niin että teränsuu on taonnan jälkeen aivan ehyt.

-- Tahkoamalla teroitetaan aluksi melkein kaikki varsinaiset teräkalut, joskin teränsuun viimeistelyyn sekä tahkottaessa syntyneen kierteen poistoon on käytettävä kovasinta, öljykiveä ym. Höylänteriä, talttoja ym. puutyökaluja öljykivellä viimeisteltäessä on muodostettava uusi jyrkempi palko, jonka tulee olla mahd. suora ja tasainen, sillä muuten terä ei toimi tyydyttävästi (alla olevan kuvan kohta1). Parhaiten saa tottumatonkin teroittaja palon syntymään öljykivelle tai pöydälle asetettavaa teroituspidintä (kohta 2) käyttämällä.

--Tahkottaessa muodostetun teroituskulman a (kohta 3) tulee olla esim. höylänterissä ja taltoissa 18-20°, kun taas öljykiveen hiottaessa se saa olla huomattavasti suurempi 24-30°, mutta joka tapauksessa pienempi, kuin terän muodostama leikkuukulma b, se on kulma jossa terä kohtaa työkappaleen pinnan. Väli- eli asetuskulman c on oltava suurempi kuin 0°.

--Viilaamalla voidaan teroittaa erinäisiä työkaluja, kuten sahoja, saksia, lapioita ym. etenkin silloin, kun ei ole käytettävissä teroitukseen sopivia tahkoja.

Tiilet
Valmistetaan savesta, johon lisätään karkeaa hiekkaa saven lihavuuden mukaan.
Savi kaivetaan maasta ja vaivataan tynnyrissä tai muussa vastaavassa astiassa veden ja hiekan kanssa tasaiseksi, hyvin muovailtavaksi massaksi. Hiekan määrän osoittaa kokemus, on siis syytä valmistaa muutamia koetiiliä.

Tiilet valetaan pohjattomilla lautamuoteilla pohjalaudoille, jolla tiilet saavat kuivua n. 20 vrk ennen polttoa. Polttoa varten tiilet ladotaan harvaan, niin että polttokaasut pääsevät kulkemaan läpi. Ympärille muurataan tiivis muuri, myös polttamattomista tiilistä ja saumat tiivistetään savella. Harjalle jätetään savuaukko.

Vetoa säädetään tulipesän suuaukolle ja savuaukolle ladottavilla tiilillä. Polttoaika riippuu olosuhteista. Liian vähän palaneet tiilet voidaan polttaa uudelleen.

Tiilikatto
Pohjoismaissa on ilmaston takia tiilikaton alle asennettava vedenpitävä aluskatto esim. päreistä tai huovasta. Kattoon kiinnitetään vaakasuorat puulistat, joille kattotiilet ladotaan. Tiilikaton kattotuolit tulee tehdä vahvemmiksi kuin päre- tai huopakattojen. Tiilikatto tehdään joko yksikouruisista kattotiilistä, joita menee 16 kpl/ m2 kaksikouruisista, n. 14 kpl/ m2 tai munkki- ja nunna tiilistä n. 34 kpl/ m2 Harjat peitetään harjatiilillä. Tiilikatto on kaunis ja pitkäikäinen.

Tilkitseminen
Katso hirsiseinä.

Tulisijat
Katso uunit.

Tullo
Tampooni, värin levittämistä varten grafiikassa tai lakkapinnan kiilloitustullo.

Työkalujen varret
--Kirveen tai vasaran varsi tehdään pihlajasta, vaahterasta tai koivun kylkiosasta (huohlamesta). Kirveenvartta silmään sovitettaessa on tarkastettava, että varren ponsi tulee terän suuntaan ja kun kirves asetetaan suoralle pinnalle pystyyn, terän keskiosa koskettaa pintaa samalla kun ponsikin. Terä pysyy silmässä varmimmin, jos silmään joutuva osa sivellään tervalla tai lakalla ja päälle ripotellaan hienoa hiekkaa tai tuhkaa, minkä jälkeen se lyödään tiukkaan kiinni ja suuditaan eli kiilataan.

--Moukarien sekä muiden raskaiden vasaroiden varret tehdään järkäleen puoleisesta päästä silmän suuruutta paksummat. Varsi lyödään tällöin kokonaan silmän avaramman puolen kautta sisään niin, että laajennus estää moukaria tai vasaraa luiskahtamasta pois varrestaan. Jos moukarin varsi osoittaa särkymisen merkkejä, tulee se heti vaihtaa! Sitä ei saa sitoa metallilangalla eikä keksiä muitakaan virityksiä.

Katkenneen varren kappale saadaan pois esim. polttamalla siihen ensin reikiä tulikuumalla raudalla.

--Raapan tai kaavinlevyn ym. varren saa puupalikasta sahaamalla siihen ahtaan loven.

--Veitset, naskalit yms. saadaan kiinnitettyä päähänsä sellakalla, jota sulatetaan esim. lusikassa, ja kaadetaan se ruodon reikään johon työnnetään lämmitetty ruoto työnnetään paikoilleen ennen sellakan jähmettymistä.

Työpaja
Katso paja, puutyöpaja.

 

 
Webmaster