Varaus
Katso hirsiseinä.

Vasarat
Käyttötarkoitukseltaan riippuen eri muotoisia ja kokoisia. Yleensä niiden toinen pää on enemmän tai vähemmän tasopintainen, kun taas toinen pää on valmistettu milloin mihinkin käyttöön sopivaksi. Tavallisesti vasarat ovat koviksi karkaistut ja sitkeästä työkaluteräksestä valmistetut. Eräissä töissä taas tarpeellisia ovat pehmeät vasarat pinnan vaurioitumisen ehkäisemiseksi.


Vernissa
Keitettyä pellavaöljyä, johon on keittämisen yhteydessä lisätty kuivikeaineita.

Vesikatto
Kaltevuus on valittava katemateriaalin mukaan (kuva 1). Kantava osa, kattotuolit tehdään yleensä 4 x 4-5 x 5 ” piiruista, myös lankuista, joiden yhteinen poikkipinta on yhtä suuri kuin piirujen.



Jännevälin pituus määrää kattotuolien rakenteen. Kattotuoli ei saa jännittää alla olevia seiniä sivuille. Kuvista 2 ja 3 selviävät pohjoismaisiin oloihin soveltuvat yksinkertaisimmat rakenteet. Kattotuolien väli, keskeltä keskelle mitattuna vaihtelee kattamisaineen mukaan 0,9-1,2 m. Kattotuolit kiinnitetään vaarnoilla. Mieluummin on käytettävä liian vahvaa kuin liian heikkoa rakennetta.

--Ruodelaudoitus on tehtävä kattamisaineen vaatimusten mukaan.
Kateaineet ja kattaminen, katso myös huopakatto, pärekatto, tiilikatto. Lisäksi käytetään peltiä, kuparilevyä, sementtitiiltä. Katon ulkonäkö vaikuttaa ratkaisevasti koko rakennuksen ulkonäköön.

Vesikaton kaltevuus. K korkeus, L /2 puolet tav. kaksipuolisen katon leveyttä., P kattopinnan pituus. Sopivimmat kaltevuudet:
A (6-7) olkikatto, kaltevuus k = K : ½ L = 4/5 – 1/1
B (5-7) puu- ja tiilikatto k = 2/3 – 1/1
C (3-5) huopakatto k = 1/6 – 2/3
D (2-7) peltikatto k = 1/12 – 1/1
E (1-3) kevytsementti- ja puumassalevykatto k = 1/24 – 1/6

--Kattotuoli-rakenteita, vahvoja ilman ullakkohuonetilaa.

a piiru
b sidepuu
c kitapuu
d kontti
e käpälä
f jalasorsi tai päällyshirsi.

Vintilä
Katso poranvarret.

Vuolukivi
Taltalla tai sahaamalla helposti työstettävää, mm. talkkia sisältävää, väriltään harmaata kiveä. Soveltuu rakennus- ym. koristeisiin. Vuolukivi on tulta ja happoja kestävä, joten sitä käytetään tulenkestävän tiilen tavoin.

Vuoseeraus
Maalataan varjostuksia niin, että pinta näyttää kolmiulotteiselta.

Välikatto
Huomaa, että taulukot ovat vuodelta 1940!

Taulukko I

Vuoliais-
välit m.

Jänneväli (metriä)

2

3

4

5

6

7

0,4

76

170

305

475

685

930

0,5

94

212

375

585

845

1150

0,6

112

252

450

700

1020

1370

0,7

133

297

530

795

1190

1620

0,8

151

310

600

910

1360

1850

0,9

168

380

675

1060

1520

2070

1,0

188

422

750

1175

1690

2300

Taulukko II

Korkeus
tuumaa

Vuoliaisten leveys (tuumaa)

2

2½

3

4

5

6

7

8

9

10

4

83

104

125

167

208

250

292

333

375

417

5

130

162

195

260

326

391

456

521

586

651

6

188

234

281

375

469

563

656

750

844

938

7

255

320

383

510

638

762

893

1021

1148

1276

8

333

417

500

667

833

1000

1167

1333

1500

1667

9

-

-

633

844

1055

1266

1477

1688

1898

2109

10

-

-

781

1042

1302

1563

1823

2083

2344

2604

11

-

-

945

1250

1576

1891

2205

2521

2836

3151

12

-

-

-

1500

1875

2250

2625

3000

3375

3750

Laipio ja seuraavan kerroksen lattia välitäytteineen. Rakenne selviää alla olevan kuvan kohdista 1-3. Kohdassa 1 on laipion laudoitus (E) naulattu suoraan vuoliaisiin; täyteen (B) on oltava vastaavasti kevyt.

Kohta 2 esittää rakenteen jossa vuoliaiset ovat näkyvissä, joko paljaina (a) tai ½ ” laudoilla (H) päällystetyt (b). Täyte voi olla raskaampi kuin edellä. Samoin kohdan 3 esittämässä rakenteessa, missä täytettä kannattaa erityinen laudoitus, täytepohja (K).
Vuoliaiset asetetaan (D) yleensä poikki rakennuksen, jos pitkin rakennusta saadaan lyhyemmät jännevälit voidaan tätäkin suuntaa käyttää. Vuoliaisten väli, keskeltä keskelle, on yleensä 0,6-0,8 m, ei missään tapauksessa yli 1,0 m. Niiden korkeudeksi otetaan yleensä 1/24-1/30 jännevälistä; pienempi arvo ullakkoa vastaan.

Poikkileikkaus voidaan määrätä taulukoista I ja II seuraavasti:
Otaksutaan että jänneväli on 5 m ja vuoliaisten 0,7 m.

Taulukosta I saadaan kuormitusarvo 795.
Vuoliaisten korkeudeksi otetaan 1/24 x 5 = 0,21 m = 8”.

Taulukosta II saadaan 8” riviltä kuormitusarvoa lähinnä suurempi luku 833 sarakkeelta 5”, joten vuoliaisten leveydeksi sopii 5 x 8”.

Taulukot on laskettu kevyehkölle täytteelle, turvepehkulle, konehöylänlastulle ym. (g + p = 300 kg/m2 ja 80 kg/cm2). Jos käytetään raskaampaa täytettä, on taulukosta I saatuun arvoon lisättävä 25% = ¼ ja täten saatu arvo etsittävä taulukosta II.

Vuoliaisten kannatuspinta tehdään puurakennuksessa seinän paksuinen, kiinnitetään loveamalla. Savutorven lähellä eivät vuoliaiset saa olla 25-30 cm lähempänä savukanavan sisäseinämää. Tarpeen tullen tuetaan vuoliainen poikittaisvuoliaiseen, joka puolestaan tuetaan viereisiin vuoliaisiin loveamalla tai sideraudoilla (kohdat 4-5)
Eristyksen vuoksi välikattoon pannaan täytettä esim. sahanpurua. Painona voi käyttää esim. kalkkisoraa. Täytteen on oltava ehdottoman kuivaa, eikä se saa työn aikana kastua. Ennen täytteen levittämistä vuoliaisten väliin asetetaan voimapaperia tai sanomalehtiä (C), paperin tulee ulottua vuoliaisten yläreunoille saakka. Paperi estää täytettä varisemasta laudan raoista.
Lattia naulataan joko suoraan vuoliaisille (A) tai milloin täyteväli jäisi liian pieneksi 2 x 2” korokkeille (J).

Väriportaikko
Usein näkyviin jätetty dokumentointi alemmista maalikerroksista.

 

 

Webmaster