 |
|
|
|
|
|
|
|
 |
 |
|
|||||
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
|
 |
|
||||||
Jugend / kansallisromantiikka
|
|
|
|
|
|
 |
 |
 |
|
||
 |
|
||||
 |
|
||||
 |
 |
 |
|
||
 |
|
||||
 |
|
||||
 |
|
||||
 |
|
||||
 |
|
||||
 |
|
||||
 |
|
||||
 |
|
||||
Jugend / kansallisromantiikka vaikutti n. 1890 – 1915.
Julkisivut |
|
Yksilöllinen suunnittelu ja rakennusten vapaasti jäsennöidyt julkisivut kuten erkkerit, jyrkät katot, tornit ja erikokoiset ikkunat poikkesivat täysin aiemmin vallalla olleista tyyleistä. Värisävyjen tuli olla puhtaita.
Kiviainespinnoilla käytettiin kellertäviä ja
punertavia sävyjä. Puurakennukset maalattiin vaaleankellertävillä,
vaaleanharmailla, kellan- ja oliivinvihreillä sävyillä.
Katot olivat savitiiltä tai peltiä. Pintakäsittelynä käytettiin
mm. mustaa bitumia, joka maalattiin mönjällä punaiseksi.
Vihreän käyttö lisääntyi. Pellitetyt piiput
maalattiin punaisiksi.
Sisätilat
1800 – luvun lopulla tumma väritys alkoi vaalentua. Koristeaiheita
alettiin ottaa luonnosta: käytettiin värikkäitä kukkia
ja lehtiä. Lattiat päällystettiin värikkäillä,
kuviollisilla linoleumeilla. Kivirakennusten porras- ja aulatiloissa
käytettiin kiiltäviä ”stucco- lustro” pintoja.
Puurakennusten katot ja seinät päällystettiin joko pinkopahvilla
tai juuttikankaalla, jonka päälle liisteröitiin makulatuuripaperi
ennen tapetointia tai maalausta. Huoneiden sisäovet ootrattiin esim.
loimu- tai visakoivuksi. Smyygit maalattiin taitetulla valkoisella ja
katto liimamaalilla valkoiseksi.
Maalaustyö suoritettiin ohuina, laseeraavina kerroksina ja peittomaalipinnat
patinoitiin. Interiöörien värejä olivat keltaiset,
kellanvihreät, vihreät, sinertävät ja punaruskeat.
Webmaster