Kertaustyylit / uusrenessanssi

Kertaustyylit / uusrenessanssi vaikutti 1835 – 1890.

Julkisivut

Uudisrakentaminen oli runsasta. Tyylin vaikutus oli hyvin voimakas ja nopeasti ympäri maata levinnyt: Rautatiet vilkastuttivat matkustamista, rakennustaidosta julkaistut ohjekirjat ja teollisuudesta johtuva vaurastuminen edesauttoivat asiaa.
Uusrenessanssin ikkunoissa käytettiin poltettua terraa tai poltettua umbraa, luonnon umbraa tai taitettua tumman harmaata. Yleisesti rakennusosat olivat tummempia kuin seinäpinta.

Kivitaloissa oli runsaasti kipsikorkokuvia ja puutaloihin tehtiin puuleikkauksia tai sorvattuja koristeita.


Professori Florinin huvimaja edustaa uusgotiikkaa Se on rakennettu n. 1830-1850 ja siirretty Seurasaareen 1912..

Kuva: Elina Wirkkala
Venäjän tyyliä. Vasemmassa alaikkunassa fortuska eli pieni tuuletusikkuna.

Rakennusten ylenpalttisen koristelun vastapainona olivat rauhalliset värisävyt, kuten kellanharmaa, ruskeanharmaa, punertavanharmaa ja vihreänharmaa, joilla jäljiteltiin rakennuskivien värejä.

Sisätilat

Värit tummenivat ja tapettikuvioiden koko pieneni. Seinäpinnat maalattiin tummilla ja voimakkailla värisävyillä, kuten ”pompeijinpunaisella”, ”oliivinvihreällä” ja ”yöntummalla Pariisin sinisellä”. Koristemaalaukset, joiden aiheet haettiin antiikin renessanssista, olivat tunnusomaisia sisätilojen pintakäsittelyissä.

Kattopinnat koristeltiin kuvioin ja porrashuoneissa käytettiin marmorointia.
Rintapaneelia jäljiteltiin maalaamalla profiloidut listat, jotka vuoseerattiin. Lattian reunaosat, 30 – 40 cm kaista seinänvieriltä, maalattiin tummemmaksi kuin keskilattia. Värirajaan n. 8 cm leveä tummempi viiva.


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Webmaster