|
Uusklassismi / kustavilaisuus vaikutti Suomessa n. 1775 – 1810.
Julkisivut
Yleisin vuorausmateriaali oli sahapintainen pystylauta, joka maalattiin
joko punamullalla tai muotiin tulleella keltamullalla. Vuorilistat
maalattiin klassisen
arkkitehtuurin mukaisesti vaaleammalla värillä kuin seinäpinta.
Kivirakennuksissa käytettiin hohtavan valkoista kalkkimaalia. Sokkelit värjättiin
sinertäviksi tai nokimustaksi. |

Taivassalon Kahiluodon kartano edustaa myöhäiskustavilaisuutta.
Se on rakennettu n. 1790 ja siirretty Seurasaaren ulkomuseoon
1926.
|

Pilarit ja uurnat ovat tyypillisiä myöhäiskustavilaiselle tyylille. Tapetit
ovat alun perin sijainneet Olkkalan kartanossa.
|

Marmoroitu uuni ja seinällä kustavilaiset kenttärajausmaalaukset.
|
Sisätilat
Maalauksessa käytettiin pääasiassa maavärejä;
erilaiset harmaan sävyt, vaalea roosa ja vaalea sininen, sekä haalea
keltainen. Maalauspohjana puu, kangas tai paperi. Maalina liimamaali.
Seinäpinnat koristeltiin pannoo-kenttärajauksin ja käsivaramaalauksin.
Koristevärit olivat kirkkaampia ja puhtaampia sinisen, punaisen,
vihreän ja keltaisen sävyjä. Seinäpinnan koristeluna
käytettiin usein roiskemaalausta, joka tehtiin varpuvispilällä roiskeita
lyöden. Väreinä punainen / tummanharmaa tai keltainen
/ sininen. Ovilevyt, vuorilistat ja seinäpaneelit maalattiin harmaan
eri sävyin. Lattiat olivat käsittelemättömiä.
|
 |