Uusklassismi / kustavilaisuus

Uusklassismi / kustavilaisuus vaikutti Suomessa n. 1775 – 1810.

Julkisivut

Yleisin vuorausmateriaali oli sahapintainen pystylauta, joka maalattiin joko punamullalla tai muotiin tulleella keltamullalla. Vuorilistat maalattiin klassisen arkkitehtuurin mukaisesti vaaleammalla värillä kuin seinäpinta.

Kivirakennuksissa käytettiin hohtavan valkoista kalkkimaalia. Sokkelit värjättiin sinertäviksi tai nokimustaksi.

Kuva Seurasaari, Museovirasto.
Taivassalon Kahiluodon kartano edustaa myöhäiskustavilaisuutta. Se on rakennettu n. 1790 ja siirretty Seurasaaren ulkomuseoon 1926.

Kuva Seurasaari, Museovirasto.
Pilarit ja uurnat ovat tyypillisiä myöhäiskustavilaiselle tyylille. Tapetit ovat alun perin sijainneet Olkkalan kartanossa.
Kuva Seurasaari, Museovirasto.
Marmoroitu uuni ja seinällä kustavilaiset kenttärajausmaalaukset.

Sisätilat

Maalauksessa käytettiin pääasiassa maavärejä; erilaiset harmaan sävyt, vaalea roosa ja vaalea sininen, sekä haalea keltainen. Maalauspohjana puu, kangas tai paperi. Maalina liimamaali. Seinäpinnat koristeltiin pannoo-kenttärajauksin ja käsivaramaalauksin. Koristevärit olivat kirkkaampia ja puhtaampia sinisen, punaisen, vihreän ja keltaisen sävyjä. Seinäpinnan koristeluna käytettiin usein roiskemaalausta, joka tehtiin varpuvispilällä roiskeita lyöden. Väreinä punainen / tummanharmaa tai keltainen / sininen. Ovilevyt, vuorilistat ja seinäpaneelit maalattiin harmaan eri sävyin. Lattiat olivat käsittelemättömiä.


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Webmaster